Kalevala

”Kalevala” on merkittävä kirja suomalaisille, onhan kyseessä Suomen kansalliseepos. Se koostuu suomalais-karjalaisista kansanrunoista, jotka Elias Lönnrot (1802-1884) keräsi ja muokkasi yhtenäisen kirjan muotoon. Nykyisin pelkkänä ”Kalevalana” tunnettu ”Uusi Kalevala” ilmestyi kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran vuonna 1849. Teoksen päähenkilö on tietäjäsankari Väinämöinen, jolta löytyvät taianomaiset laulun ja soiton lahjat. Hän soittaa hauen leukaluusta tehtyä kanteletta ja yrittää löytää vaimon itselleen. Kirjan kuuluisiin henkilöhahmoihin kuuluvat myös esimerkiksi seppä Ilmarinen ja Väinämöisen haastaja Joukahainen.

”Kalevalan” kertomukset ovat täynnä jännittäviä tapahtumia

Vaikka ”Kalevala” kertomuksineen on alun perin satojen vuosien takaa, löytyy niistä draamaa ja mielenkiintoisia juonenkäänteitä kuin nykyajan saippuaoopperoista ikään. Äänikirja kertoo muun muassa Väinämöisen epätoivoisesta vaimon etsinnästä. Hänellä on todellisia vaikeuksia löytää mielitiettyä itselleen: jopa Joukahaisen sisko Aino mieluummin hukuttautuu järveen kuin nai Väinämöisen. Vaimonetsinnän lisäksi Väinämöinen osallistuu Sammon ryöstöön Pohjolasta. Sampo on maaginen esine, ihmeellinen mylly, joka jauhaa jauhon sijaan rikkauksia. Sen on rakentanut Ilmarinen, jonka piti saada siitä vastineeksi Louhen tytär.

Ilmarisen pettymykseksi kaunis Pohjolan neito ei suostu kuitenkaan ryhtymään Ilmarisen puolisoksi, eivätkä muutkaan "Kalevalan" miehet tunnu onnistuvan rakkauselämässään. Esimerkiksi Kullervo, orpolapsi, jota on kohdeltu lapsuudessaan erittäin julmasti, viettelee vahingossa oman sisarensa. Tämä kohtaaminen päättyy traagisesti. Sisar surmaa itsensä hukuttautumalla koskeen ja Kullervo lähtee sotaretkelle Untamolaan rangaistakseen itseään. Hän palaa kotiin vain huomatakseen, että koko muu perhe on kuollut. Kullervo päätyy epätoivoiseen ratkaisuun ja tappaa itsensä omalla miekallaan.

”Kalevala” on vaikuttanut niin kansakuntaamme kuin kulttuuriimmekin

”Kalevalalla” on ollut merkittäviä vaikutuksia niin kansallisesti ja poliittisesti kuin kulttuurisestikin. Ilmestyessään 1800-luvulla siitä tuli Suomen autonomiselle suuriruhtinaskunnalle kansallisuuden, kulttuurin ja kielen tunnuskuva. Se oli teos, jonka varaan saatettiin alkaa rakentamaan suomalaista identiteettiä, joka oli vielä tuolloin heiveröisellä pohjalla. ”Kalevala” myös nosti pienen Suomen muiden eurooppalaisten tietoisuuteen. Teoksella on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin, esimerkiksi kuvataiteessa ja taidemusiikissa. Niin Aleksis Kiven, Jean Sibeliuksen, Eino Leinon kuin Akseli Gallen-Kallelankin tiedetään saaneen vaikutusta ”Kalevalasta”.

Kirjan vaikutus kulttuurissa näkyy tänäkin päivänä, myös populaarikulttuurin saralla. Taru sormusten herrasta kirjan kirjoittanut J.R.R. Tolkien inspiroitui juurikin ”Kalevalasta”. Metalliyhtyeet kuten Amorphis ja Morningstar ovat ammentaneet tuotannossaan teoksen mytologiasta. Eeposta on luettu jo satojen vuosien ajan, eikä se ole menettänyt merkitystään. Lukijoita kiehtovat niin omaperäinen kieli kuin tarinat, jotka hakevat jännityksellään ja dramaattisuudellaan vertaa monista tämän päivän kertomuksista. ”Kalevala” on teos, johon jokaisen suomalaisen tulisi tutustua.

Kuuntele ”Kalevala” ilmaiseksi

Suomen kansalliseepos ”Kalevala” on merkittävä teos, jonka vaikutukset näkyvät yhä edelleen esimerkiksi suomalaisessa populaarikulttuurissa. Se on kirja, johon kaikkien suomalaisten tulisi tutustua ymmärtääkseen omaa kulttuuriperintöään. Ennen kaikkea kirja on kuitenkin täynnä jännittäviä tarinoita, draamaa ja traagisiakin kohtaloita. Äänikirja on loistava tapa saada aivan omanlaisensa kosketus ”Kalevalan” kauniiseen kieleen, ja pääset nauttimaan teoksesta nyt täysin ilmaiseksi. Uusilla asiakkailla on mahdollisuus kuunnella "Kalevala"-äänikirjaa maksutta. Se onnistuu kätevästi Suomessa tarjolla olevilla äänikirjasovelluksilla.