Hyvä, paha 70-luku

Ristiriitojen vuosikymmen, joka muutti Suomen.

Suomen 1970-luku muistetaan politiikan ja demokratian rappiosta. Suomettumisen varjossa elettiin kuitenkin vaurastumisen ja vapautumisen aikaa: Oma auto, sisävessa, seksuaalinen vapautuminen ja lasten päivähoito olivat useimmille tärkeämpiä kuin eliitin nöyristely idän suuntaan. Johtajat matkustivat pakkasenpuremaan Moskovaan, mutta Matti ja Liisa suuntasivat Kanarian aurinkorannoille.

Vuosikymmen jätti traumoja politiikassa mukana olleille. Kiusallista kumartelua ja sensuuria löytyi roppakaupalla, ja presidentti Kekkonen hallitsi ilmatilaa. Tämän teoksen kirjoittaja on pikkupoikana huutanut kirkossa kesken papin saarnan Urho Kekkosen olevan isompi herra kuin Jeesus. Tapahtumasta on yli 60 vuotta, ja on monipuolisemman tarkastelun aika .

1970-luku oli paljon muutakin kuin pimeä vuosikymmen, se oli kultaisten vuosien aikaa, jolloin Suomi vaurastui ja vapautui henkisesti ennen kokemattomalla tavalla. Naiset ja ympäristöliike haastoivat vanhan vallan, ja kirjallisuudessa, teatterissa ja musiikissa tehtiin uusia ja raikkaita avauksia.

Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman on kirjoittanut 2000-luvulla lukuisia teoksia suomalaisesta kulttuurihistoriasta ja kulttuuri-instituutioista, muun muassa Päänäyttämöllä: Suomen Kansallisteatterin 150 vuotta (2022). Tämän lisäksi hän on tutkinut mm. perhehistoriaa, metsäteollisuutta ja suomalaista arkea.

Hän toimi pitkään myös WSOY:n Kirjallisuussäätiön hallituksen puheenjohtajana. Häggman on ylpeä siitä, että hän on elättänyt itsensä yli 40 vuotta akateemisilla pätkätöillä, kirjoja kirjoittamalla.